Sisäkatto halkeilee ja maali sekä pintatasoite irtoilee – katon verkotus pelastaa
Mikään ei ole ikuista, ei edes asuntojen sisäkatot. Siinäpä upea aloitus tälle kirjoitukselle, jonka aiheena on sisäkattojen oireilu sekä se, mistä ongelmat johtuvat ja mitä niille voi tehdä. Yksi yleisimmistä tarjouspyynnöistä koskeekin jollain tavoin sisäkattoa. Vuositasolla teenkin katon verkotuksia muutamia kymmeniä joko yksittäisinä urakkoina tai urakoiden yhteydessä sisältäen yhden tai useamman katon kerrallaan.
Mistä sisäkaton maalin ja tasoitteen irtoaminen johtuu?
Mitä vanhempi asunto on kyseessä, sitä yleisempää on katon maalin ja tasoitteen irtoilu. Ontelolaattoja eli katon laattaelementtejä on käytetty kerrostalorakentamisessa jo 1900-luvun alusta. Laatan päällä on hieman rakennustyylistä riippuen rappaus, pintatasoite, pohjamaali ja pintamaalikerrokset. Aloitetaan asian käsittely itse maalista. Jos asunto on esimerkiksi rakennettu vuonna 1920, täyttää se tänä vuonna (2026) 106 vuotta. Kyseisen ajan sisällä katto on voitu maalata kymmeniä kertoja hieman omistajien määrästä ja maalausinnosta riippuen.
Valitettavasti kaikki maalit eivät "tule toimeen" keskenään, ja lisäksi 106 vuodessa maalit ovat myös kehittyneet tai vähintäänkin muuttuneet hyvin paljon. Maalien ohenteina on voitu käyttää muun muassa tärpättiä ja lakkabensiiniä öljymaaleissa ja alkydimaaleissa tai vettä esimerkiksi liimamaaleissa, kalkkimaaleissa, liitumaaleissa ja dispersiomaaleissa eli ns. lateksimaaleissa. Kun maalit eivät toimi keskenään, eli maalilla x on maalattu maalin y päälle, voi katon maalipinta alkaa hilseillä ja irtoilla hyvinkin pian.
Kun mennään maali-, pintatasoite- ja rappauskerroksia syvemmälle, päästään ontelolaattaan. Koska sekin vanhenee, saattaa siihen eri syistä muodostua halkeamia. Valitettavasti ontelolaatan pinnalla olevat rappaukset, tasoitukset ja maalipinnat eivät ole riittävän elastisia elämisliikkeelle, joten niihinkin syntyy halkeamia ja ne alkavat irrota katosta eli ontelolaatan pinnasta. Koska kyseessä on katto eli vaakasuunnassa oleva pinta, tarkoittaa se myös sitä, että irtoava materiaali putoaa lattialle kiitos maan vetovoiman. Sen enempää massojen putoamiskiihtyvyyksistä tai Newtonin laeista kertomatta tämän kirjoituksen fysiikkaosio päättyy tähän.
Asunnon sisäkatto ennen verkotusta
Asunnon sisäkatto verkotuksen jälkeen valmiina
Paikkakohtaiset tasoitukset – kannattavatko ne?
Toisinaan ihmiset haluavat päästä vähällä työllä ja/tai halvemmilla kustannuksilla. Tämä näkyy usein siinä, että katossa olevia halkeamia on yritetty korjata paikkakohtaisesti levittämällä halkeaman päälle tasoitetta ja maalia. Hieman ontelolaatan halkeaman elämisestä riippuen sama halkeama ilmestyy tasoitettuun ja maalattuun pintaan joskus hyvinkin pian. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että vähäinen työ tai pienempi kustannus on ollut 100-prosenttisen turha, ja näitä kun tekee moneen kertaan, kasvaa pienistä puroista iso virta ja niin edelleen. Toki itse halkeaman kohtaan voi asentaa verkon ennen tasoituksia ja maalauksia, mutta kannattaako sekään? Yllätys, yllätys – ei tietenkään. Alan hiljalleen kuulostamaan iltapäivälehtien toimittajalta "olet aina tehnyt tämän väärin" -lööppeineen. Mutta miksi ei kannata? Kun aikoinaan talo on rakennettu ja ontelolaatta on "asennettu", ei siinä ole ollut halkeamia. Niitä on tullut siihen vuosien saatossa, ja varmasti tulee jatkossakin. Halkeamia voi jopa olla jo katossa, mutta rappaukset, tasoitteet ja maali eivät ole vielä oireilleet niiltä kohdilta. Tässä voisi kai herättää kauhua toteamalla, että pinnan alla voi kyteä todellinen katastrofi. Ehkäpä ei kuitenkaan, jos asian hoitaa hieman laajemmalla työllä eli koko katon verkottamisella.
Sisäkaton ja rappauksen uusiminen vanhan päälle – mitä katolle voi
tehdä, jotta sitä ei tarvitse korjata heti uudestaan?
Karkeasti sanottuna vaihtoehtoja on kolme. Kattoon voi asentaa koolaukset eli rimoituksen, jonka jälkeen niihin voi asentaa paneelikaton tai vastaavan. Toinen vaihtoehto on asentaa koolauksien päälle kipsilevyt ja nauhoittaa, tasoittaa, hioa ja maalata ne. Molemmissa edellä mainituissa vaihtoehdoissa huonekorkeus madaltuu hieman, ja oman kokemukseni mukaan moni ei halua madaltaa huoneen korkeutta edes muutamalla sentillä. Siispä usein valitaankin katon verkotus, joka kannattaa tehdä koko tilan kattoon, eli ei pelkästään paikkakohtaisia verkotuksia. Käytettävä verkko on lasikuituverkkoa, joka pohjatöiden ja asennuksen jälkeen tasoitetaan piiloon ja maalataan. Lopputuloksena on tasainen ja siisti katto. Tämä on tietenkin kalliimpi ja työläämpi vaihtoehto kuin paikkakohtaiset korjaukset, mutta taatusti kestävämpi ja maksaa itsensä takaisin. Kattoa ei tarvitse olla muutamien kuukausien välein korjaamassa ja maalailemassa toisista kohdista varsinkaan, kun paikkakohtaiset maalaukset eivät ole siisti ratkaisu, koska ne erottuvat aina maalatusta pinnasta. Käytännössä siis katto tulee maalata korjauksien yhteydessä aina kauttaaltaan. Tässä kohtaa haluan mainita, että tarkoitukseni ei ole pelotella ketään, vaan kertoa faktoista kokemukseni perusteella.
Maali irtoaa katosta – kannattaako verkottaminen?
Verkotus on hyvä tehdä myös tapauksissa, joissa kyseessä on vain maalin irtoilu. Irtoava maali tulee toki irrottaa mahdollisimman hyvin, minkä jälkeen katto pitää joka tapauksessa tasoittaa. Tasoituksen yhteydessä on viisasta asentaa kattoon samalla verkko, josta on varmasti hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Lisäkustannuksia kokonaisuuteen nähden tästä ei juurikaan synny, mutta hyötyä enemmänkin. Pintamaali on syytä kirjoittaa muistiin, jotta seuraava maalari osaa maalata katon maalilla, jonka ohenne sopii maalatun katon maalin kanssa yhteen. Muuten voidaan olla jälleen lähtötilanteessa, jossa maali irtoilee ja elämänilo on viittä vaille finito. Noh, vitsit vitseinä, vaikkakin mahdollinen paluu lähtötilanteeseen ei ollut vitsi.
Maalin, rappauksen ja pintatasoitteen irtoilu ei ole vain kattojen ongelma, sillä samaa tapahtuu myös muissakin asunnon pinnoissa, kuten seinissä ja erityisesti smyygeissä, ikkunapenkeissä jne. Niissä on kuitenkin huomioitava hieman eri asioita, joten kirjoitan niistä joskus tulevaisuudessa oman blogikirjoituksen.
Toisen asunnon katto ennen verkotusta
Katto verkotuksen jälkeen valmiina
Ota yhteyttä tästä!
Maalauspalveluiden lisäksi yritykseni tarjoaa muun muassa seuraavia palveluita Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Järvenpään, Tuusulan, Kirkkonummen ja Nurmijärven alueilla.
- Jalkalistojen maalaukset
- Sisäovien maalaukset
- Karmien maalaukset
- Seinien maalaukset
- Tasaisten ja ruiskurapattujen eli röpelökattojen maalaukset
- Smyygien ja ikkunapenkkien maalaukset
- Portaiden maalaukset
- Keittiönkaappien maalaukset
- Paneelikattojen maalaukset
- Terassin öljyämiset
- Ulkomaalaustöinä puupintojen maalaukset
- Kattojen verkotukset
- Seinien ylitasoitukset
- Sisäkattojen tasoitukset
- Kipsilevyjen saumanauhoitukset ja tasoitukset
- Kipsilevyseinien ja kipsilevykattojen runkojen / koolauksien rakentaminen
- Kipsilevyjen asennus seiniin sekä kattoihin
Tutustu Tammijuuren palveluihin
Ota Tammijuuri seurantaan Instagramissa
